Hajutunnistuskoira rikosetsinnässä

Teksti julkaistu aiemmin Canis 2/2009

Koiran hajutunnistustehtävä on yksi vaativimmista asioista, mitä koiralle voi kouluttaa. Tehtävä on yksi rikostutkintamenetelmä muiden joukossa, ja se on korkean luotettavuuden todisteaineistoa. Yhtä tärkeää kuin syyllisyyden osoittaminen on myös syyttömyyden osoittaminen. Hajutunnistus auttaa molemmissa. Tunnistuskoirayksikössä toimii neljä poliisia, Ilkka Hormila, Heli Jalander, Harri Sojakka ja Helena Wallius. Koiria yksikössä on tällä hetkellä seitsemän. Roduista edustettuina on belgianpaimenkoira ja saksanpaimenkoira.

 

HAJUTUNNISTUKSEN HISTORIA RIKOSTUTKINNASSA

 

Varsinaisen hajutunnistuksesta ensimmäiset viitteet ovat kesäkuulta 1903, jolloin saksanpaimenkoirauros Harras von der Polizei tunnisti hajun perusteella rikollisen ihmisrivistä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Albert-niminen koira pystyi tunnistamaan henkilön lippalakin hajun perusteella. Vuonna 1919 perustettiin Hollantiin poliisin jälkikoirakoulu. Lakiin saatiin asetus 1991 hajutunnistuksen suorittamisesta. Vuonna 1997 tehtiin tieteelliseen tutkimukseen perustuva ohjeistus. Aiheesta on tutkimusta tehnyt mm. seuraavat: Nehaus (1955) ihmishien voihapon aistimiskynnyksestä koiralla, Adee Scoon (1995) koiran kyvystä tunnistaa ihmisiä hajun perusteella ja Allison M. Curran (2005) ihmisen yksilöllisestä ominaishajusta.

Suomessa on hajutunnistuksessa käytetty Tanskan ja Hollannin virka-apua vuodesta 1999. Omilla koirilla tutkimus on ollut osana rikostutkintaa syksystä 2004 asti. Vuonna 2006 hajutunnistuksesta tuli virallinen rikostutkinnan menetelmä. Poliisi saa hajutunnistuksesta tehokkaan lisän rikostutkintaan, tutkinta nopeutuu. Hajutunnistuksen tekeminen onnistuu parhaimmillaan samana päivänä, kun muiden rikosteknisten lausuntojen valmistuminen voi viedä viikkoja. Hajutunnistus voi olla yksi todiste, todisteita pitää olla aina vähintään kaksi. Menetelmää kuuluu luotettavien rikosoikeudellisten menetelmien korkeimpaan luokkaan. Samassa luokassa ovat myös dna- ja sormenjälkitunnistukset. Hajutunnistus on luonnollisesti osa todistelua tuomioistuimessa.

Tunnistuskoiria käytetään murhien, tappojen ja varkauksien selvittämises­sä. Tähän mennessä tunnistuskoirat ovat tutkineet yli 600 tapausta ja löytäneet 57 rikostapauksessa hajuyhteyden hajunäytteen ja rikoksesta epäillyn henkilön välillä. Näyttö on pitänyt tapauksissa, joissa hajutunnistus on esitetty todisteena tuomioistuimessa.

Noin kol­masosa koiran työajasta voidaan käyttää aktiiviseen työskentelyyn, ja muu aika kuluu koi­ran harjoitteluun ja työtason ylläpitämiseen. Yhdellä koiralla voidaan teettää vuodessa 100 - 130 hajutunnistustehtävää.

 

IHMISEN OMINAISHAJU

Ihmisen ominaishaju perustuu ensisijaisesti ihon lipideihin. Lipidit ovat suurelta osin talirauhasten talin hajoamistuotetta. Osa soluista on solulipidejä ja osa solun syntetisoimia erikoislipidejä. Ihon rasvahapoista noin 37 % on biologisesti arvokasta ainesta, jota voidaan käyttää hyväksi koiran hajutunnistuskoulutuksessa.

Solun hajoamistuotteen rasvahappojen katsotaan muodostavan yksilön olfaktorisen eli hajuun perustuvan sormenjäljen. Haju koostuu geneettisestä ja miljööperäisestä osasta. Geneettinen osa on aina pysyvä, sitä ei voi muuttaa eikä se muutu. Miljööperäinen osa taas muuttuu nimensä mukaisesti ympäristön mukaan. Tunnistuskoira työskentelee geneettisen hajujäljen perusteella. Tämä hajujälki ei ole mitenkään silmin nähtävissä tai teknisesti mitattavissa kuten sormenjälki on. Koira pystyy haistamaan ihmisen ominaishajun ja tunnistamaan ihmiset sen perusteella. Koiran hajuaistin ylivertaisuus perustuu eritoten koiran kykyyn erotella hajuja.

Talirauhasten tuottamat hajut ovat suhteellisen pysyviä, eli ihmisen ominaishaju pysyy esineessä melko hyvin. Aika heikentää hajua, samaten suora auringonvalo hajottaa monia orgaanisia aineita, myös hajujälkeä. Eri ihmisten hajut voivat sekoittua esineissä. Koirat kykenevät erottamaan esineestä eri henkilöiden hajut, joskin se on vaikeampaa, jos useampi ihminen on pidellyt käsissään samaa esinettä.

 

MITÄ HAJUTUNNISTUS ON?

Koira tunnistaa esineestä, kuka tai ketkä siihen ovat koskeneet, jos esineeseen on jäänyt riittävästi geneettistä hajujälkeä. Koira vertailee näytteen hajua vertailuhenkilöiden ja epäillyn antamiin hajunäytteisiin ja ilmaiseen hajustettujen putkien joukostaan putken, jossa on näytteen antajan hajua. Koira ei osoita syyllistä tekoon, vaan ainoastaan näytteen antaneen henkilön, mikäli henkilö on rivissä. Koirille opetetaan myös ns. tyhjän ilmaiseminen eli ettei näytteen antaneen henkilön hajuista putkea olekaan rivissä.

Virallisessa tunnistetehtävässä on kaksi seitsemän putken riviä, joissa kummassakin on samat hajut eri järjestyksessä. Jos koira ilmaisee annetun hajun molemmista, on tunnistus tapahtunut.

Koiran haistettavaksi annettu hajunäyte voidaan kerätä talteen jäljeltä, maastoetsinnällä, sisätilaetsinnällä, murtopaikalta, ajoneuvosta, huume-etsinnöistä tai rikospaikkatutkinnasta. Haju voidaan ottaa jopa esim. puhelimissa käytetyn SIM-kortin kokoisesta esineestä. Haju voidaan tallentaa myös esim. auton penkistä siirtämällä haju sideharsoon ja siitä purkkiin.

 

KOIRAN KOULUTUS

Poliisin hajutunnistekoiran kouluttaminen jaetaan kahdeksaan portaaseen.

Ensimmäinen porras on koiran peruskoulutusta, joka käsittää yleistä hallittavuutta ja tottelevaisuuskoulutusta, noutamisen, hajuaistin käyttöharjoituksia (esim. ohjaajan hajun etsimistä sekä sisällä että ulkona). Koiralle opetetaan hajun antaminen sekä harjoitellaan ulkona kuormalavoilla ihmisen hajuisen esineen etsintää. Peruskoulutus kestää noin kaksi kuukautta.

Peruskoulutuksen jälkeen siirrytään varsinaisen hajutunnistuksen opettamiseen. Koira koulutetaan ensin ilmaisemaan ihmisen hajuinen putki (ontto neliömäinen n. 2x2 cm metalliputki) hajuttomien putkien joukosta. Aikaa tähän vaiheeseen kuluu noin kaksi viikkoa.

Kolmannella portaalla koiralle annetaan haju, jonka jälkeen sen pitää löytää oikea putki 5 hajuttoman, yhden hajustetun (väärä haju) ja yhden annetulla hajulla hajustetun putken joukosta. Verrokkihajut ovat samanikäisiä kuin lähtöhaju. Putkien järjestys arvotaan aina, jottei mitään säännönmukaisuutta pääse syntymään. Koiran ohjaaja ei tiedä, missä ilmaistava putki on, jottei koira pysty ottamaan minkälaista tahatontakaan apua ohjaajalta. Ihminen kertoo helposti tiedostamattaan koiralle, mikä putki sen pitäisi ilmaista.

Neljännellä portaalla koira etsii annetun hajun täydelliseltä etsintäradalta, eli radalta, jossa on yksi annettu haju ja loput väärällä hajulla hajustettuja esineitä. Hajunäytteen ikä alkaa vaihdella +1 vrk – 7 vrk. Verrokkihajut ovat 1-3 vuorokauden ikäisiä. Lähtöhaju annetaan koiralle esineestä tai putkesta. Kolmannen ja neljännen portaan läpikäymiseen kuluu aikaa noin kolme kuukautta.

Seuraavaksi koira opetetaan tekemään saman valinnan kahdella radalla. Koiran täytyy siis etsiä saman annetun hajun perusteella oikea putki kahdelta eri radalta. Viidennen ja kuudennen portaan harjoituksiin käytetään noin neljä kuukautta.

Kuudennella portaalla koira opetetaan vaihtamaan hajua aina annetun hajun mukaan. Ensimmäisellä harjoituskerralla koira saa siis yhden hajun, joka sen täytyy etsiä radalta. Sen jälkeen hajua vaihdetaan, ja koiran täytyy etsiä nyt samalta radalta toinen haju. Viidennen ja kuudennen portaan harjoituksiin käytetään noin neljä kuukautta.

Seitsemäs porras on sama kuin virallinen menettelytapa. Harjoituksia tehdään noin kahden kuukauden ajan, jonka jälkeen koira suorittaa virallisen tarkastuksen, joka on voimassa yhden vuoden ajan.

Kahdeksas porras on vaikeampi kuin virallinen menettelytapa. Koira siis ylikoulutetaan, jotta viralliset rikostutkinnassa käytetyt tunnistamismenetelmät olisivat koiralle helppoja. Näitä vaikeimpia harjoituksia ei luonnollisestikaan tehdä kovin usein vaan harjoituksia tehdään jatkuvasti eri tasoilla. Kahdeksannella portaalla koira oppii unohtamaan aikaisemmin löydetyt hajut ja ilmaisemaan samalta radalta aina vain uuden hajun reagoimatta edellisellä kierroksella ilmaistuihin hajuihin.  Sillä on siis kolme rataa, joissa kaikissa on samat hajut eri järjestyksessä. Jos ensimmäisellä radalla koira löytää oikean hajun vaikkapa toisesta putkesta, seuraavalla radalla se törmää ensin tähän ensimmäisen radan hajuun ja vasta sitten nyt ilmaistavaan uuteen hajuun. Kolmannella radalla koira joutuu ylittämään molemmat aikaisemmat hajut ennen kuin oikea haju tulee vastaan. Kun koira on näin pitkällä, sillä on takana yli kahden vuoden harjoitukset.

Koiran koulutus viralliselle tasolle kestää noin 14-16 kuukautta. Tässä ajassa koira on tehnyt noin 350 harjoitusta, jotka sisältävät yhteensä noin 900-1100 harjoitusrataa. Näiden lisäksi on tietenkin kaikki muu peruskoulutus.

Kun kaikki tasot on käyty läpi, koira jatkaa ylläpitokoulutuksessa. Harjoituksia on neljänä päivänä viikossa.  Tällöin harjoitellaan tasoilla 4-7, ja vain harvoin tehdään vaikeamman tason harjoituksia. Koiran pitäminen halutulla suoritusvarmuustasolla on tärkeää, mutta ei ihan yksinkertaista. Kouluttajan täytyy tuntea koira ja osattava tehdä sopiva määrä palauttavia harjoituksia.

 

HAJUN ILMAISEMINEN

Koirat hajutunnistusyksikössä koulutetaan positiivisella vahvistamisella, siis naksulla ja namilla. Palkkiona käytetään myös putkea, joka on koiralle usein arvokas saalis, ja kun sen vielä voi vapauttaa radalta suoraan koiralle, palkkion suunta ja ajoitus on aina oikea. Koira saa ilmaista oikean putken haluamallaan tavalla. Ohjaaja vahvistaa koiran tarjoamaa tapaa, esimerkiksi myyrähyppyä tai raapimista.

 

TUNNISTUSRIVIT (HOLLANNIN MALLI) 1920 - 30 Kuusi henkilöä, yksi rivi Ohjaaja tietää 1940-luku Erilaisia esineitä, yksi rivi Ohjaaja tietää 1950-luku Avainnippuja, yksi rivi Ohjaaja tietää 1960-luku 6-7 alumiiniputkea, yksi rivi Ohjaaja tietää tai ei 1970-luku Ruostumattomat putket Ohjaaja tietää tai ei 1980-luku Kaksi riviä, samat kuusi hajua Ohjaaja ei tiedä 1990-luku Kaksi kuuden riviä, 12 eri hajua Ohjaaja ei tiedä 1997- Kaksi riviä, joissa 7 samaa hajua molemmissa riveissä kontrollihaju ja epäillyn haju Ohjaaja ei tiedä Suomessa käytössä oleva malli Lähde: Ilkka Hormila, opettaja, Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisikoiralaitos (luentomateriaali)

LÄHTEET   Ilkka Hormila, Opettaja, Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisikoiralaitos (luento ja haastattelu) www.poliisi.fi / Hajutunnistus vakiintuu osaksi poliisin toimintaa 27.01.2006 Poliisikoulu >>

 

Tarjoamme aiheesta myös koulutusta! Tsekkaa tunnistusetsintä >>