Unohda johtajuus, kouluta!
Mitkä ovat perusperiaatteenne koiran kouluttamisessa?
Perusperiaate omassa koulutuksessa on, että koulutuksen on oltava sekä tehokasta eli tulosta on tultava, tulosten on oltava kestäviä, eläimen hyvinvointi on otettava huomioon eikä kenenkään turvallisuutta saa vaarantaa. Nämä asiat yhdistyvät taitavaan palkkion käyttöön perustuvassa koulutuksessa. Palkkion poistoa suurempaa rankaisua ei tarvita – itse asiassa palkkion poisto (se mitä eläin sillä hetkellä eniten haluaa) on tehokkaampi rankaisu kuin mikään muu. Eikä tämä rankaisu huononna millään tavalla eläimen ja kouluttajan suhdetta, luo eläimelle pelkotiloja eikä näin ollen myöskään vaaranna kenenkään turvallisuutta. Tapa, jolla koulutamme, ei ole omaa keksintöämme, vaan perustuu tieteeseen. Suuria nimiä koulutustieteiden takana ovat Skinner, Ivan Pavlov, Bob Bailey... Teoria on siis ollut todistettuna tieteellisesti jo lähemmäksi sata vuotta. Sen soveltaminen tökkii vaan edelleen, koska ihmiselle tyypillisempää on tehdä "niin kuin aina on tehty" kyseenalaistamatta. Maailma muuttuu hitaasti, mutta se muuttuu. Oppimisteorian hallitsevia kouluttajia on nyt huomattavasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Miten palkkion käyttö koiran koulutuksessa toimii?
Jotta palkkion käyttö toimisi, on palkkioon kiinnitettävä huomiota. Mitä eläin missäkin tilanteessa eniten haluaa, miten valittu palkkio vaikuttaa käytökseen pitkällä tähtäimellä jne. Tämä ei ole niin yksinkertaista kuin miltä se äkkiseltään kuulostaa. Aiheesta on esim. Canis-lehdessä 4/2011
Palkkion käyttö toimii yksinkertaisesti palkkaamalla koiraa halutusta käytöksestä ja jättämällä ei-toivottu huomioimatta. Koulutustilanne on luotava sellaiseksi, että eläimellä on mahdollisuus onnistua. Pyydettävän asian on oltava alussa yksinkertainen. Vaatimustasoa nostetaan vähitellen. Palkkion on tultava alkuvaiheen koulutuksessa todella usein, jotta eläimen mielenkiinto säilyy.
Kuinka koira saadaan oppimaan haluttu asia?
Yksinkertaisesti aloittamalla hyvin yksinkertaisesta asiasta ja palkitsemalla sitä tarkasti. Käytöksen aikaansaamisen keinoja on useita. Kaikille yhteistä on se, että kouluttajalla on oltava jotain, mitä eläin oikeasti haluaa. Nopeiten eläin oppii, kun se itse oivaltaa. Koulutustilanne kannattaa siis järjestää niin, että eläimellä on mahdollisuus itse hoksata asia. Houkuttelu ei ole kovin tehokasta, koska eläimen huomio keskittyy houkuttimena käytettyyn asiaan, esim. makupalaan. Voisi sanoa, että eläimen aivot eivät silloin ole käytössä. Hyvin pienillä yksinkertaisilla asioilla opetamme heti ensimmäisellä koulutuskerralla, että koiran kannattaa olla tavoittelematta namia kädestä ja sen sijaan keskittymällä haluttuun asiaan, kuten omistajan lähellä pysyttelyyn, saa ansaitun palkkion. Tähän perustuu kaikki, mitä koiralle myöhemmin opetetaan.
Mitkä ovat tyypillisiä syitä koiran epätoivottuun käytökseen? Mitkä ovat tyypillisiä ihmisten tekemiä virheitä?
Tyypillisiä syitä koiran epätoivottuun käytökseen on se, ettei eläimen tarpeita huomioida, koira on kipeä tai sen koulutus on pohjautunut rankaisuihin.
Nykyajan koirat viettävät suurimman osan vuorokaudesta sisällä tekemättä mitään. Koiran pitää saada liikkua, sen pitää saada käyttää aivojaan, haistella, kaivaa ja tehdä koiramaisia juttuja. Tämä usein unohdetaan, koiraa pidetään sohvan koristeena. Koira jaksaa touhuta aamusta iltaan, mutta koska koirat ovat sopeutumisen mestareita, ne oppivat pian olemaan paikallaan 23 tuntia vuorokaudesta. Tällainen koira ei kuitenkaan voi hyvin. Meidän koti on usein koiralle vankila.
Toinen tärkeä käytösongelmia aiheuttava tekijä on koiran kipu. Koira on käytettävä vähintään pari kertaa vuodessa osteopaatilla, hierojalla tai fysioterapeutilla, jotka ovat parhaita tunnistamaan koiran kivun. Kipu kuin kipu näkyy lihaksistossa: koira jännittää lihaksiaan, jos sitä sattuu jonnekin. Koiran kivun näkee koiran liikkeissä tai käytöksessä vain, jos ei näe koiraa vähään aikaan ja muutokset tapahtuvat tällä välin. Ihmisen silmä tottuu vähittäin tapahtuviin muutoksiin. Säännöllinen lihashuolto auttaa havaitsemaan ongelmat liikkeissä ja jumiutuneet kohdat, joista voikin sitten päätellä, missä vika on. Eläinlääkäri auttaakin sitten vian tarkemman syyn etsimisessä.
Kolmas tekijä on rankaisupohjainen koulutus. Jokainen meistä tietää, miltä tuntuu uhka. Lisätty rankaisu toimii vain, jos koira kokee sen jollain tavalla pelottavaksi tai epämiellyttäväksi, eli rankaisun pelko on uhka. Mitä enemmän koiran elämässä on uhkia, sitä epävarmempi siitä tulee, sitä korkeampi sen stressitaso on. Korkea stressitaso taas alentaa ärsykekynnystä: sitä vähemmän tarvitaan, että koira reagoi esim. puremalla. Tiedät varmasti itsestäkin, jos työasiat painavat päälle, kotona tulee helpommin tiuskittua.
Mikä merkitys johtajuudella on koiran kouluttamisessa? Entä laumahierarkian merkitys?
Johtajuudella ei ole minkäänlaista merkitystä. Se, joka hallitsee vahvisteet, hallitsee koiran. Susitutkija Davic Mech, joka aikanaan toi johtajuusajattelun koiramaailmaan, on tehnyt viimeiset 20 vuotta töitä myytin kumoamiseksi. Koira ei voi muodostaa laumaa kuin ainoastaan toisten koirien kanssa, eikä koirat ole kovin hyvin laumaantuvia (vrt. esim. hevonen). Maissa, jossa koirat elelevät vapaana, ei ole koiralaumoja. Koirat jolkottelevat omia teitään.