Vapaan liikunnan merkitys
Liikunnan tärkeys on selvä asia, mutta minkälaista liikuntaa koiran pitäisi saada? Oletko koskaan miettinyt, mitä jatkuva hihnassa kulkeminen tekee koiran fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille? Miten oma koirasi liikkuu vapaana? Onko koiran liikkuminen tasaista vai vaihteleeko nopeus? Käyttääkö se kaikkia askellajeja vaihtelevasti? Kulkeeko se tietä tai polkua pitkin määrätietoisesti vai säntäileekö se sinne tänne suunnan ja nopeuden vaihdellessa?
Koiran fyysiselle hyvinvoinnille on tärkeää, että se saisi juosta vapaana vaihtelevassa maastossa. Hiekkatiellä ja varsinkaan asfaltilla kulkeminen jatkuvasti ei ole hyväksi meidän ihmisenkään fysiikalle saati sitten koiran. Nurmikko, peltopohja ja metsä on luonnollinen ympäristö, jossa alustan epätasaisuus tekee hyvää keholle liikuttaen sitä juuri sopivan monipuolisesti.
Lihaksisto, jänteet ja nivelet eivät myöskään pääse kunnolla kehittymään, jos koira ei pääse liikkumaan monipuolisesti ja tarpeeksi. Riittävä ja monipuolinen liikunta vahvistaa luustoa, joten se on tärkeää kaikenikäisille koirille, myös koiranpennuille.
Koiran luontainen liikkumistahti on ravi, eli se liikkuisi reippaampaa tahtia kuin narun toisessa päässä oleva ihminen. Meidän ihmisten verrattain hidas kävelyvauhti ei ole koiralle luontainen tapa liikkua, ainakaan keskikokoiselle tai isolle koiralle. Hidas liikuntatahti saattaa johtaa koiran peitsaamiseen, josta saattaa tulla ravia yleisempi askellaji koiralle, jonka jälkeen se peitsaa lopulta vapaanakin. Peitsaus aiheuttaa lihasjumeja eli kipeyttää koiran. Voisimme - tai ainakin osa meistä voisi - toki korjata oman liikkumisemme nopeuden koiran vauhtiin. Tekisi hyvää myös ihmisen kunnolle. Ja varsinkin, jos harrastaa polkujuoksua, jossa pehmeä ja sopivasti epätasainen pohja tekee hyvää niin ihmisen kuin koirankin nivelille. Koiralla ei ole joustopohjaisia lenkkareita, jotka vaimentaisi askelten iskuja. Kaikki meistä eivät kuitenkaan pysty itse syystä tai toisesta hölkkäämään, eikä ihmisen kunnon kasvattaminen ole kovin nopeaa, emmekä taida koskaan pärjätä koiralle vauhdissa ja kestävyydessä. Ja melko harva varmasti hölkkää tunnin pari joka päivä, joten tämä tuskin on ainakaan ainoa ratkaisu koiran riittävästä liikunnasta huolehtimiseen.
Huomioi tassujen kunto!
Anturan pitäisi olla pehmeä ja joustava, aivan kuten omien käsienkin. Talvella suolaus tai hiekoitus vaikuttaa koiran anturoihin aiheuttaen ongelmia, kaduilla olevasta moottoriöljystä puhumattakaan. Liian vähärasvainen ruoka ja sinkin puute saattavat aiheuttaa anturoiden halkeamisia. Halkeileva, kuiva iho on alttiimpi haavoille ja vaurioille. Kynsien pitäisi olla sopivan pituiset, ei liian pitkät. Liian pitkä kynsi aiheuttaa tassulle virheasennon ja saattaa olla myös epämiellyttävää liikkua liian pitkien kynsien osuessa eritoten joustamattomaan alustaan.
Mitä hihnassa veto tekee koiralle?
Lisää haasteita tulee, jos koira vetää hihnassa. Vetämisen ongelma on , että lihakset ovat koko ajan jännittyneet ja koiran etupainoisuus lisääntyy. Lihasten kokoaikainen jännittäminen ei ole hyvästä, vaan koiran pitäisi liikkua rennosti, vaikka se lihaksistoaan käyttääkin. Vetäminen ei ainoastaan kuormita lihaksia vaan myös niveliä. Ja kuten mistä tahansa rankemmasta liikuntasuorituksesta, myös vetämisestä pitäisi pitää vapaapäiviä, eikä ainakaan “urheilla” monta kertaa päivässä.
Hyvät varusteet ovat A ja O - erityisesti hihnassa vetävällä koiralla
Varusteilla on tässäkin kohtaa väliä, vaikka eivät nekään poista jatkuvan vetämisen aiheuttamia ongelmia. Kuitenkin vetäminen ergonomisilla, vetoon tarkoitetuilla valjailla on aivan eri asia kuin veto vaikkapa kaulapannassa. Kaikki valjaat eivät ole vetoon suunniteltuja. Kannattaa arvioida istuvuus asiansa osaavan myyjän kanssa valjaita sovittaen, katsoa etteivät soljet ole kainalossa ja että valjaiden vatsakappale menee riittävän pitkälle, niin ettei koiran liikkuessakaan kainalossa ole hiertävää remmiä. Valjas ei saa myöskään edestä nousta niin ylös, että se painaisi henkitorvea, vaan sen pitäisi osua rintalastan korkeimpaan kohtaan. Y-valjaat ovat yleensä parhaat, koska ne eivät tule lavan päälle liikettä estämään. Lisäksi kannattaa tarkistaa, että valjaat ovat miellyttävää, hyvältä tuntuvaa materiaalia omaa ihoa vasten, eikä esim. reuna ole kova ja hiertävä. Keveys on tietenkin tärkeä kriteeri myös, ja hihnan osalta kannattaa tarkistaa sekä lukon että hihnan paino. Varsinkaan pienten koirien ei pitäisi joutua kantamaan raskasta lukkoa.
Flexiä ei pitäisi käyttää jatkuvasti eikä koskaan kaulapannan kanssa. Koira joutuu vetämään koko ajan flexiä ulos kotelostaan, joten se ei saa vetämisestä taukoa lainkaan. Tällöin myös vetäminen vahvistuu koko ajan. Parempi olisi käyttää pitkää, kevyttä liinaa ja pienintä mahdollista lukkoa.
Jos koiralle kaulapanta on syystä tai toisesta ainoa vaihtoehto, sen pitäisi olla leveydeltään vähintään kahden kaulanikaman levyinen. Koiralla on 7 kaulanikamaa, joten tästä voi päätellä sopivan kaulapannan leveyden: pienelläkin koiralla tarvittava leveys on 4 cm. Lisäksi panta saisi olla pehmeä ollakseen mahdollisimman miellyttävä.
Entäpä sitten koiran henkinen hyvinvointi?
Vapaus on jokaiselle yksilölle, ihmiselle ja eläimelle, tärkeää. On saatava tehdä valintoja oman mielen mukaan. Koiralle valintojen ei tarvitse olla isoja ja massiivisia, vaan voimme verrata tässä kohtaa koiraa lapseen. Emme anna taaperonkaan valita, missä se kävelee (esim. moottoritiellä), mutta lapsi voi usein turvallisella omalla pihalla valita suunnan ja vauhdin. Voisimmeko jotenkin sallia tämän vapauden myös koiralle?
Miten paljon annat koiran haistella lenkillä? Se on ihmiselle usein todella tylsää ja joskus turhauttavaakin seisoskella, kun koira haistelee lumikokkareen jokaisen sivun. Koiralle tämä haistelu on kuitenkin tärkeää, ja nimenomaan se, että se saa tehdä sitä rauhassa, kiireettä. On aikalailla sama asia, kuin jos sinun pitäisi lukea lehtesi tai kirjasi, ja aikaa on todella rajallinen aika. Jokainen tenttiin joskus lukenut voi varmasti samaistua tähän: se on stressaavaa. Koiran henkiselle hyvinvoinnille on siis tärkeää se, että se saa haistella rauhassa ja kiireettä.
Lisäksi vapaa liikunta haluamallaan nopeudella ja suunnalla on tärkeää koiran psyykkiselle hyvinvoinnille. Se, että saa päättää mitä tekee ja minne menee, on meillekin tärkeää, joten on varmasti helppoa ymmärtää myös koiran tunteen tässä asiassa. Vaikka koiran puuhailut tuntuvat meistä helposti turhalta ja tarpeettomaltakin, sitä se ei ole koiralle. Koiran pitää tehdä asioita, joita koirat tekevät. Jos koira haluaa kaivaa kuoppaa, se on juuri sillä hetkellä koiralle tärkeä ja mieluinen puuha. Jos koira seuraa pihalla vaikkapa hiiren hajuja tai syö jäniksenpapanoita, se on juuri sitä koirana olemista, luonnollista virikettä.
Koiraa voi ihan luvalla pitää irti 5 kk ikään asti. Tuo aika kannattaa käyttää hyödyksi turvallisissa olosuhteissa, sillä silloin rakennetaan ajatusmalli siitä, että vapaus ei ole puutteellinen resurssi. Tämä helpottaa paljon luoksetulon kouluttamista, ja itse asiassa tämä koulutusvaihe mahdollistaa sen, ettei irti olemisesta tule koiralle puutteellista resurssia, joka hankaloittaa kiinni saamista myöhemmin elämässä. Toki se vaatii myös muita toimia tuekseen, kuten vapaanaolon mahdollistamista olosuhteissa, joissa se on turvallista, ja jatkuvaa oikean käytöksen vahvistamista.
Miten lisätä hihnatta kulkemista koiran arkeen?
Oma aidattu piha ei useinkaan jaksa kiinnostaa koiraa niin, että se siellä juoksisi ja leikkisi. Välttämättä saman perheen koiratkaan eivät leiki keskenään. Jos on kuitenkin käytössä aidattu piha, kannattaa koiralle etsiä vaikka naapurustosta leikkikaveri, jonka kanssa piha tulisi paremmin käyttöön. Samalla tulee huolehtineeksi koiran sosiaalisista tarpeista. Pihan voi suunnitella siten, että siellä on koiralle sallittuja alueita riittämiin. Kukkapenkkien ei tarvitse olla paikassa, jossa koira mieluusti juoksee tai leikkii. Pöydät ja tuolit voi laittaa vähän sivummalle niin, että koirille jää tilaa. Johonkin nurkkaan voi laittaa hiekkaisen alueen, jossa koira saa kaivaa mielin määrin.
Hihnatta voi turvallisesti olla myös julkisissa, kuntien ja kaupunkien tarjoamissa koirapuistoissa, jos koira on sosiaalinen ja pärjää muiden koirien kanssa. Joissakin koirapuistoissa on hyvä vakituinen porukka, jossa koirat ja ihmiset ystävystyvät keskenään. Koirapuiston pohjaa kannattaa vilkaista tarkemmin sillä silmällä, onko se riittävän joustava alusta vauhdikkaisiin juoksuleikkeihin.
Yksityiset koirapuistot, eli tuntivuokralla vuokrattavat aidatut alueet ovat hyvä ratkaisu myös oman porukan kesken tai jopa yksin käyden. Tällöin ei tule yllätyksenä muita koiria, eikä karkaamisen mahdollisuutta ole. Alueet ovat yleensä koirapuistoa isompia ja ympäristö on luonnollisempi kuin kaupunkien koirapuistoissa.
Lisää virikettä ja monipuolisuutta saa koiran ja sinun arkeen koiraparkourin avulla. Koirille suunnattuja parkour-kursseja järjestetään ainakin meillä Visiossa. Lisäksi meillä on sinulle ja koirallesi tarjolla Hattaramaa, jossa koirasi saa juosta täysillä vapaana peltopohjalla ilman häiritseviä puita ja haistella lampaiden ja hevosten hajuja.
Lihaksistoa ja koiran terveyttä koskevista kommenteista ja lisäyksistä kiitos koirahieroja (at) Tiia Mellin, Luontaishoitola Rephlex.
Teksti: Sari Paavilainen
=====
Koiran irtipitoa sääntelee metsästyslaki ja järjestyslaki
Metsästyslain mukaan “maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.”
Poikkeuksia tähän on:
1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;
2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;
3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;
4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä
5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.
Järjestylaissa on erikseen 14§ Koirakuri:
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.
Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.
Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta koti- tai lemmikkieläintä.
