Koski Outi
Olen pyörinyt koirahommissa eri lajien ja eri rotuisten koirien parissa jo pitkään. Ensimmäisen oman koiran sain -92 ja sitä ennen olin jo kouluttanut perheen koiria. Itselläni on ollut vinttikoiria, villakoira ja nyt laumassa 5 working kelpietä, syntymävuosiltaan 2009, 2011, 2014, 2017 ja 2021. Päälajina tällä hetkellä paimennus ja hyvänä kakkosena agility.
Paimennukseen todella hurahdin Qn (s. 2011) kanssa ja sillä tiellä siis olen. Kilpailuviettini vie kisojen suuntaan, mutta en halua unohtaa koiran luontaista osaamista ja sen kykyä lukea lampaita ja toimia myös itsenäisesti tilanteen niin vaatiessa. Oppia on kertynyt vuosien mittaan monelta taholta ja valmiiksihan tässä ei tule koskaan. Koirani ovat vuosien varrella opettaneet minua pohtimaan ja huomaamaan monen eri tekijän vaikutukset tekemisessä, mm. molempien mielentilalla on paljon merkitystä lajissa kuin lajissa ja tätäkin voidaan harjoitella niin treeneissä kuin arjessa. Koiristani nuorimmainenkin aloitti kisaamaan kesällä -20 suoriutuen PPR1, PAIM1 arvoisesti ja seuraavaksi kisaamme 2lk:ssa. Kiirettä en pidä, vaan koirat saavat kehittyä rauhassa, omaan tahtiinsa.
Olen tutustunut agilityyn jo 90-luvulla ensimmäisen oman faaraokoiran kanssa ja treenannut lajia sittemmin toyvillakoiran, cirnecon ja whippetin kanssa ennenkuin tutustuin nykyiseen rotuuni; kelpieen. Cirneco ja kelpiet ovat olleet tavoitteellisia kisakavereita ja kaikki ovat opettaneet monipuolisesti hyvin erilaisten ja eri kokoisten koirien motivoinnista, ohjaamisesta ja opettamisesta. Olen kouluttanut lajia vuodesta 2000, käytyäni silloin koulutusohjaajakurssin. Minusta on tärkeää löytää koiran ja ohjaajan yhteinen sävel ja ohjata koirakon tekemistä kohti monipuolista este- ja ohjausosaamista positiivisella otteella. Koen myös, että olipa tavoitteena kiva yhteinen harrastus tai tavoitteellinen kisasuoritus on aina yhtä tärkeää varmistaa hyvät pohjataidot ja rakentaa kokonaisuudet niiden päälle.
Kouluttajan näkökulmasta lajissa kuin lajissa kiehtovaa on oppia tuntemaan erilaisia koiria (ja lampaita) monipuolisesti sekä pyrkiä kehittämään koirakkoa sen vahvuuksia myötäillen ja heikkouksia tukien. Treeneissä koitan päästä jyvälle kunkin koirakon omasta jutusta ja saada onnistumisia ja ymmärrystä yhteiseen matkaan. Joitain paimennuksessa tarvittavia taitoja voi vahvistaa myös laitumen ulkopuolella, ja kaikki harjoittelu ja yhteinen tekeminen kasvattaa parempaan yhteistyöhön ja sujuvampaan arkeen.
